Meduusat – merten polttavat hyytelömöykyt

Meduusojen fossiileista vanhimmat ovat yli 600 miljoonaa vuotta vanhoja, joten meduusoja on elänyt jo prekambrikaudella. Meduusa kuuluu polttiaiseläimiin, ja sille tunnusomainen kupolimainen ruumiinrakenne koostuu sen hyytelömäisestä uimakellosta, jota supistamalla ja laajentamalla meduusat uivat eteenpäin, sekä uimakellon reunassa olevista pyyntilonkeroista. Uimakellon alapuolella sijaitsee meduusan suu, jota ympäröi neljä suuliuskaa. Suu johtaa ontelovatsaan. Meduusoilla on pelkkä yksinkertainen hermosto, eikä mitään varsinaisia elimiä, kuten aivoja tai sydäntä. Ravinnon lopullinen sulatus tapahtuu pieninä hiukkasina meduusan sisäisen ja ulkoisen solukerroksen välissä olevan hyytelömäisen mesoglean yksittäisten solujen sisällä. (lisää…)

Lue lisää ›

Mustekalat – valepukujen mestarit

Mustekalat kuuluvat pääjalkaisten nilviäisluokkaan. Nimensä mukaisesti pääjalkaiset muodostuvat pelkästään päästä ja jaloista. Mustekalojen pää on suuri ja sen silmät ovat hyvin kehittyneet. Mustekaloilla on suun ympäröimänä kahdeksan tai kymmenen lihaksikasta lonkeroa, jotka on varustettu imukupein. Suussaan mustakaloilla on kaksi papukaijannokkamaista kitiinileukaa ja raastinkieli. Mustekaloilla on kaksi kidusta pussimaisessa lihaksikkaassa vaippaontelossaan. Mustekaloilla on kolme sydäntä, pääsydän ja kaksi kiduksiin verta pumppaavaa kidussydäntä. (lisää…)

Lue lisää ›