Atlantti

Atlantin valtameri on Tyynen valtameren jälkeen maailman toiseksi suurin valtameri, joka kattaa noin 20 prosenttia koko maapallon pinta-alasta. Atlantin nimitys juontaa juurensa muinaisen Kreikan Atlas-jättiläisen nimestä. Kreikkalaisessa mytologiassa Atlas kannattaa taivaankantta harteillaan. Atlantin valtameri rajoittuu idässä Eurooppaan ja Afrikkaan ja lännessä Amerikan mantereeseen. Meri yhdistyy Tyyneen valtamereen pohjoisessa Jäämeren kautta ja etelässä Drakensalmesta. Myös Panaman kanava on keinotekoinen Atlantin ja Tyynen valtameren yhdistävä reitti. Afrikan eteläpuolelta Atlantti yhdistyy Intian valtamereen.

Ilmasto

Tuulen kuljettamat pintamerivirrat kiertävät coriolis-ilmiön vuoksi myötäpäivään Pohjois-Atlantilla ja vastapäivään Etelä-Atlantilla. Pohjois-Amerikan itärannikolta koilliseen Pohjois-Atlanttia pitkin liikkuva lämmin Golfvirta lämmittää Luoteis-Eurooppaa. Kylmä Kanarianvirta kääntyy Pohjois-Atlantin sekoittumisvyöhykkeeltä etelään ja liikkuu Pohjois-Afrikan länsipuolelle. Afrikasta kohti länttä kulkee Pohjois-Atlantin päiväntasaajavirta. Näiden merivirtojen väliin jäävä alue on nimeltään Sargassomeri.

Grönlannin- ja Labradorinvirrat liikkuvat Jäämereltä etelään, ja ne voivat kuljettaa mukanaan jäävuoria aina Bermudalle tai Madeiralle asti. Päiväntasaajalta etelään Etelä-Amerikan itäpuolella Etelä-Atlantilla kulkee lämmin Brasilianvirta ja lähellä Etelämannerta kylmä Länsituulenvirta, joka kääntyy kohti Etelä-Afrikan länsirannikkoa pohjoiseen. Pohjois-Atlantilla on talvisaikaan usein myrskyjä, mutta varsinaiset hurrikaanit kehittyvät Pohjois-Atlantin eteläosissa heinäkuusta marraskuuhun. Ne liikkuvat länteen Karibianmerelle tai Pohjois-Amerikan itärannikolle.

Golfvirta

Atlantin merivirroista Suomeen vaikuttaa erityisesti suuri ja lämmin Golfvirta, joka saa alkunsa pohjoisesta päiväntasaajavirrasta yhdistyen pienempiin virtauksiin. Golfvirta alkaa Meksikonlahdelta ja jatkuu aina Jäämerelle saakka Pohjois-Atlantin kautta. Golfvirta syntyi Panamankannaksen sulkeutuessa noin kolme miljoonaa vuotta sitten.

Golfvirta syntyy Meksikonlahdella, josta se kulkee Floridan niemimaan ja Kuuban välitse Bahamasaarten ohi kohti koillista ja Eurooppaa. Kohdassa 30° läntistä pituutta ja 40° pohjoista leveyttä Golfvirta haarautuu takaisin Afrikan rannikkoa kiertävään virtaan ja pohjoiseen virtaan. Osa virrasta kulkee myös Norjanmerellä Skandinavian niemimaan ohitse vaikuttaen esimerkiksi Suomen ilmastoon.

Lämmin Golfvirta lämmittää ilmastoa Länsi- ja Pohjois-Euroopassa huomattavasti. Sen vaikutus tuntuu erityisesti talvisin Norjassa, Britanniassa, Irlannissa ja Ranskassa. Länsi-Eurooppaa lämmittävä Golfvirta muuttaa huomattavasti esimerkiksi Islannin, Englannin ja Norjan ilmastoja. Luoteis-Euroopassa Golfvirran vaikutusalueilla olevissa maissa keskilämpötila on noin yhdeksän astetta korkeampi samoilla leveysasteilla oleviin paikkoihin nähden. Muuhun Skandinaviaan ja Suomeen Golfvirran vaikutus on vähäisempi.

Napajäätiköiden sulamisen ilmastonmuutoksen aiheuttama on arveltu hidastavan tai ehkä jopa pysäyttävän Golfvirran. Vuonna 2005 julkaistun brittitutkimuksen mukaan Golfvirta on hidastunut edellisen 12 vuoden aikana jopa 30 %, mutta ei pystytä sanomaan, johtuuko ilmiö ilmastonmuutoksesta ja onko se pysyvä. Vuoden 2015 tutkimuksessa Golfvirran havaittiin hidastuneen 15–20 prosenttia. Golfvirran pysähtyminen saattaisi viilentää Pohjois-Euroopan ilmastoa dramaattisesti.

Hurrikaanit

Atlantin hurrikaanit syntyvät Pohjois-Atlantin eteläosassa, josta ne ulottuvat Afrikan Kap Verde -saarilta Karibianmerelle ja Meksikonlahdelle. Joskus myrskyjen reitit suuntaavat Yhdysvaltojen itärannikon suuntaisina merta pitkin koilliseen ilman, että ne osuvat lainkaan maalle. Lopulta hurrikaanit heikkenevät normaaleiksi keskileveysasteiden matalapaineiksi, kun olosuhteet muuttuvat Pohjois-Atlantin pohjoisosissa. Nämä heikentyneet myrskyn jäänteet saattavat kulkeutua Islannin alueelle ja Skandinaviaan, mutta ne eivät eroa juuri lainkaan tavallisista syysmyrskyistä.

Trooppiset hirmumyrskyt syntyvät trooppisesta matalapaineesta, kun meriveden lämpötila on yli 26° C. Trooppisia hirmumyrskyjä esiintyy molemmin puolin päiväntasaajaa leveysasteilla 6–10 (°N/°S) lämpimän meriveden yläpuolella. Hirmumyrskyjen kesto on yleensä keskimäärin kuusi vuorokautta, mutta etenkin taifuunit voivat kestää jopa viikkoja.

Atlantin hurrikaaneista ensimmäiset voivat muodostua jo kesäkuussa, mutta niitä esiintyy tavallisesti elokuusta marraskuuhun. Hurrikaanikauden alkuvaiheessa alkulähteenä toimii yleensä Karibianmeri, mutta myöhemmin trooppiset aallot tuovat useampia myrskyn alkuja Afrikan suunnalta. Loppukaudesta myrskyt syntyvät jälleen pääasiallisesti Karibianmerellä. Joskus harvinaisissa tapauksissa hurrikaaneja voi syntyä vielä joulukuussa, mutta eniten niitä muodostuu elo-syyskuussa.