Blogg

Erilaiset hailajit

Monet meistä tuntevat valkohain, tiikerihain ja vasarahain. Tiesitkö, että hailajeja on tosiasiassa olemassa yhteensä 368 kappaletta? Erityisesti TV on tuonut valkohain tutuksi monien elokuvien kautta. (lisää…)

Lue lisää ›

Valkohait

Valkohai on merissä elävä, haiden lajiin kuuluva, suuri kala. Sitä pidetään maailman suurimapana kalana. Se painaa kaksi tonnia ja kasvaa kuusimetriseksi tai jopa enemmän. (lisää…)

Lue lisää ›

Delfiinit

 Delfiinit saattavat olla väärinymmärretyin eläinlaji, sillä jo pelkästään se, onko delfiini nisäkäs vai kala aiheuttaa monille hämmennystä ja harmaita hiuksia. Sitten tapellaan siitä, ovatko delfiinit valaita, valaat delfiinejä vai eikö delfiini ja valas liity lainkaan toisiinsa. (lisää…)

Lue lisää ›

Sitruunahai

Olin hiljattain lomalla Afrikan Cape Verden saarilla. Täällä päädyin elämysmatkaan, jossa pääsin kahlaamaan haiden kanssa. Kahlaamaan, koska en ollut silloin vielä tarpeeksi rohkea uidakseni niiden kanssa, ja matkailuesite mainosti “turvallista tapaa tutustua erinomaisen kiinnostavaan hailajiin”. (lisää…)

Lue lisää ›

Mysteerinen bermudan kolmio

Bermudan kolmio on jo vuosikymmeniä ihmetyttänyt kolmion muotoinen merialue Atlantilla, jonka kärkipisteinä toimivat keskellä vesistöä sijaitseva Bermuda, Puerto Rico ja Miami. Alue on tunnettu vilkkaasta laiva- ja lentoliikenteestään, mutta sinne on myös hukkunut useampia jättilaivoja ja lentokoneita ilman jäljen jälkeäkään. (lisää…)

Lue lisää ›

Meduusat – merten polttavat hyytelömöykyt

Meduusojen fossiileista vanhimmat ovat yli 600 miljoonaa vuotta vanhoja, joten meduusoja on elänyt jo prekambrikaudella. Meduusa kuuluu polttiaiseläimiin, ja sille tunnusomainen kupolimainen ruumiinrakenne koostuu sen hyytelömäisestä uimakellosta, jota supistamalla ja laajentamalla meduusat uivat eteenpäin, sekä uimakellon reunassa olevista pyyntilonkeroista. Uimakellon alapuolella sijaitsee meduusan suu, jota ympäröi neljä suuliuskaa. Suu johtaa ontelovatsaan. Meduusoilla on pelkkä yksinkertainen hermosto, eikä mitään varsinaisia elimiä, kuten aivoja tai sydäntä. Ravinnon lopullinen sulatus tapahtuu pieninä hiukkasina meduusan sisäisen ja ulkoisen solukerroksen välissä olevan hyytelömäisen mesoglean yksittäisten solujen sisällä. (lisää…)

Lue lisää ›

Mustekalat – valepukujen mestarit

Mustekalat kuuluvat pääjalkaisten nilviäisluokkaan. Nimensä mukaisesti pääjalkaiset muodostuvat pelkästään päästä ja jaloista. Mustekalojen pää on suuri ja sen silmät ovat hyvin kehittyneet. Mustekaloilla on suun ympäröimänä kahdeksan tai kymmenen lihaksikasta lonkeroa, jotka on varustettu imukupein. Suussaan mustakaloilla on kaksi papukaijannokkamaista kitiinileukaa ja raastinkieli. Mustekaloilla on kaksi kidusta pussimaisessa lihaksikkaassa vaippaontelossaan. Mustekaloilla on kolme sydäntä, pääsydän ja kaksi kiduksiin verta pumppaavaa kidussydäntä. (lisää…)

Lue lisää ›

Välimeri

Välimeri on Atlantista itään leviävä sisämeri Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä. Atlanttiin Välimeri yhdistyy kapean Gibraltarinsalmen kautta, josta meri jatkuu pituussuunnassa aina Turkin rannikolla sijaitsevaan Iskenderuninlahteen noin 4 000 kilometrin matkan. Välimeren leveys on keskimäärin Kroatian rannikolta Libyan rannikolle noin 800 kilometriä. Pinta-alaa Välimerellä on noin 2 500 000 neliökilometriä. Syvimmillään Välimeri on yli viiden kilometrin syvyinen. (lisää…)

Lue lisää ›

Miekkavalas – yksi planeettamme mahtavimmista pedoista

Miekkavalas on suurin valaslaji delfiinien heimossa. Miekkavalaista käytetään myös nimitystä tappajavalas. Miekkavalas onkin yksi planeettamme merten mahtavimmista pedoista, joka syö monipuolisesti kaikenlaisia erilaisia merieläimiä, kuten esimerkiksi kaloja, lintuja, mustekaloja sekä merinisäkkäitä. Miekkavalaiden levinneisyysalue kattaa lähes kaikki meret, muttei kuitenkaan Itämerta. (lisää…)

Lue lisää ›