Meduusat – merten polttavat hyytelömöykyt

Meduusojen fossiileista vanhimmat ovat yli 600 miljoonaa vuotta vanhoja, joten meduusoja on elänyt jo prekambrikaudella. Meduusa kuuluu polttiaiseläimiin, ja sille tunnusomainen kupolimainen ruumiinrakenne koostuu sen hyytelömäisestä uimakellosta, jota supistamalla ja laajentamalla meduusat uivat eteenpäin, sekä uimakellon reunassa olevista pyyntilonkeroista. Uimakellon alapuolella sijaitsee meduusan suu, jota ympäröi neljä suuliuskaa. Suu johtaa ontelovatsaan. Meduusoilla on pelkkä yksinkertainen hermosto, eikä mitään varsinaisia elimiä, kuten aivoja tai sydäntä. Ravinnon lopullinen sulatus tapahtuu pieninä hiukkasina meduusan sisäisen ja ulkoisen solukerroksen välissä olevan hyytelömäisen mesoglean yksittäisten solujen sisällä. (lisää…)

Lue lisää ›

Mustekalat – valepukujen mestarit

Mustekalat kuuluvat pääjalkaisten nilviäisluokkaan. Nimensä mukaisesti pääjalkaiset muodostuvat pelkästään päästä ja jaloista. Mustekalojen pää on suuri ja sen silmät ovat hyvin kehittyneet. Mustekaloilla on suun ympäröimänä kahdeksan tai kymmenen lihaksikasta lonkeroa, jotka on varustettu imukupein. Suussaan mustakaloilla on kaksi papukaijannokkamaista kitiinileukaa ja raastinkieli. Mustekaloilla on kaksi kidusta pussimaisessa lihaksikkaassa vaippaontelossaan. Mustekaloilla on kolme sydäntä, pääsydän ja kaksi kiduksiin verta pumppaavaa kidussydäntä. (lisää…)

Lue lisää ›

Välimeri

Välimeri on Atlantista itään leviävä sisämeri Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä. Atlanttiin Välimeri yhdistyy kapean Gibraltarinsalmen kautta, josta meri jatkuu pituussuunnassa aina Turkin rannikolla sijaitsevaan Iskenderuninlahteen noin 4 000 kilometrin matkan. Välimeren leveys on keskimäärin Kroatian rannikolta Libyan rannikolle noin 800 kilometriä. Pinta-alaa Välimerellä on noin 2 500 000 neliökilometriä. Syvimmillään Välimeri on yli viiden kilometrin syvyinen. (lisää…)

Lue lisää ›

Miekkavalas – yksi planeettamme mahtavimmista pedoista

Miekkavalas on suurin valaslaji delfiinien heimossa. Miekkavalaista käytetään myös nimitystä tappajavalas. Miekkavalas onkin yksi planeettamme merten mahtavimmista pedoista, joka syö monipuolisesti kaikenlaisia erilaisia merieläimiä, kuten esimerkiksi kaloja, lintuja, mustekaloja sekä merinisäkkäitä. Miekkavalaiden levinneisyysalue kattaa lähes kaikki meret, muttei kuitenkaan Itämerta. (lisää…)

Lue lisää ›

Titanic

Eräs historian kuuluisimmista merionnettomuuksista on White Stars Line -yhtiön matkustajalaiva RMS Titanicin törmääminen jäävuoreen ja uppoaminen 14. ja 15.4. välisenä aikana vuonna 1912. Titanic oli aikansa suurin ja loistelian höyrylaiva sisaralustensa RMS Olympicin ja HMHS Britannicin ohella. Laivaa sanottiin uudistuneen rakenteensa vuoksi lähes uppoamattomaksi. Alus törmäsi kuitenkin neitsytmatkallaan jäävuoreen Pohjois-Atlantilla päällikkönään kommodori Edward J. Smith. Onnettomuus vaati noin 1 500 ihmisen hengen. (lisää…)

Lue lisää ›

Risteilyt maailman merillä

Suomalaisille ihmisille ja Suomen valtiolle risteilymatkustamiselle on erityinen merkitys useammastakin eri syystä. Suomalaiset toki risteilevät paljon etenkin Itämerellä, jolla matkaillessa varsinkin noin vuorokauden mittaiset miniristeilyt ovat suuressa suosiossa. Risteilymatkoja Suomesta tehdään eniten Tallinnaan, Tukholmaan ja Pietariin, mutta suuri merkitys Suomelle on myös kansainvälisillä jättimäisillä risteilyaluksilla, joita on perinteisesti valmistettu Suomen telakoilla. Vuonna 2006 tilattu ja lokakuussa 2009 varustamolle luovutettu Oasis of the Seas -risteilyalus ja sen sisaralus Allure of the Seas valmistettiin Suomessa Turun telakalla Royal Caribbean International -varustamolle. Nämä kaksi loistoristeilijää olivat käyttöön otettaessa maailman kaikkien aikojen suurimmat koskaan valmistetut matkustaja-alukset, ennen kuin niiden vielä suurempi sisaralus Harmony of the Seas valmistui. Suomessa valmistetut alukset ovat myös noin 900 miljoonan euron hinnaltaan maailman kalleimmat risteilijät ja samalla myös kaikkien...

Lue lisää ›

Korallieläimet

Korallieläimet ovat kauniita ja värikkäitä polttiaiseläimiä, jotka elävät pääasiassa päiväntasaajan molemmin puolisilla trooppisilla tai subtrooppisilla merialueilla. Korallieläimiä on elänyt merissä jo 500 miljoonaa vuotta sitten, joten nämä tähtimäiset ja kasvinnäköiset riuttaeliöt ovat pisimpään säilynyt polttiaisluokka merieläinten joukossa. (lisää…)

Lue lisää ›

Sinivalas

Sinivalas on sukupuuton kynnyksellä elävä jättimäinen merinisäkäs. Sinivalas on suurin ja painavin eläin, jonka tiedetään koskaan eläneen maapallolla. Dinosauruksista painavin Argentinosaurus painoi vain puolet painavimpien sinivalaiden painosta, noin 99 tonnia. Sinivalas kuuluu hetulavalaiden alalahkoon ja uurteisvalaisiin, joka on yksi neljästä hetulavalasheimosta. (lisää…)

Lue lisää ›

Valkohai

Valkohai on maailman kookkain petokala ja samalla yksi suurimmista ruskokaloista. Valkohai voi kasvaa jopa kuuden metrin pituiseksi ja kahden tonnin painoiseksi. Se voi elää jopa 70-vuotiaaksi saakka. Tämä valtamerien yksineläjäpeto elää pääosin avomerellä Karibianmeressä, Tyynessämeressä ja Intian valtameressä. Valkohaita on tavattu erityisesti Australian, Etelä-Afrikan, Floridan, Kalifornian ja Meksikon rannikoilta. Sen elinympäristöön kuuluvat kuitenkin kaikki trooppisten ja lauhkeiden ilmastovyöhykkeiden meret, joiden veden lämpötila on 12–24°C. Valkohaita on havaittu myös Välimeressä, Japaninmeressä ja Etelä-Kiinan meressä. Ne pysyttelevät yleensä lähellä pintaa, mutta niiden tiedetään voivan sukeltaa jopa 1 280 metrin syvyyteen. (lisää…)

Lue lisää ›

Tyynimeri

Tyynimeri, joka tunnettiin aiemmin nimillä Tyyni valtameri ja Iso valtameri, on maailman suurin merialue, joka sijaitsee Amerikan ja Aasian mantereiden välissä. Löytöretkeilijä Fernão de Magalhães nimesi meren latinankielisellä nimellä Mare Pacificum. Tyynenmeren ja Oseanian poikki kulkee kansainvälinen päivämääräraja. (lisää…)

Lue lisää ›