Itämeri

Itämeri on Pohjois-Euroopassa sijaitseva Atlantin valtamerin sivumeri. Itämeri sijoittuu Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän väliin. Kattegatin salmi Ruotsin ja Tanskan välissä erottaa Itämeren Pohjanmerestä. Itämeri on Mustanmeren jälkeen maailman toiseksi suurin murtovesiallas, joka sijaitsee mannerlaatan päällä, mikä tekee siitä poikkeuksellisen matalan. Tämän lisäksi Itämeren erikoisuuksia ovat sen alhainen suolapitoisuus ja heikko vuorovesi.

Itämeren pinta-ala on noin 392 000 neliökilometriä ja sen keskisyvyys on 54 metriä. Itämeren syvin kohta, 459 metriä syvä Landsortin syvänne löytyy Ruotsin edustalta Ruotsin ja Baltian maiden välissä olevasta Gotlannin altaasta. Noin 5 000 vuotta sitten Itämerelle johtavat salmet Tanskassa olivat nykyistä leveämmät ja syvemmät. Tuolloin Itämeren suolapitoisuus oli nykyiseen verrattuna kahdeksankertainen.

Itämeren maantiede

Itämeri voidaan määritellä eri lailla riippuen määrittelyn näkökulmasta, joka voi olla esimerkiksi maantieteellinen, historiallinen, taloudellinen tai kulttuurinen. Laajimmillaan Itämeren voi määritellä olevan Pohjanmeren jatkeena oleva Atlantin valtameren sivumeri, joka sisältää kaikki Kattegatin pohjoisrajan jälkeiset merialueet Suomenlahden ja Pohjanlahden perukoille asti. Tätä kutsutaan myös Itämeren alueeksi. Niin sanotuksi varsinaiseksi Itämereksi taas määritellään suppeammin Itämeren rajautuvan pohjoisessa Pohjanlahteen, johon kuuluvat Saaristomeri, Ahvenanmeri ja Suomenlahti, sekä lounaassa Tanskan salmiin, jotka ovat Juutinrauma ja Fehmarnin Beltti. Kaikkein tiukimmassa määrittelyssä Itämereen ei sisällytetä Riianlahtea ja lounaassa meri rajautuu Belttienmereen.

Itämeren pituus Tanskasta Lounais-Suomeen on noin 1 600 kilometriä ja sen keskileveys on noin 190 kilometriä. Itämeren suurimmat osat ovat varsinainen Itämeri, Pohjanlahti, Suomenlahti, Riianlahti sekä Belttienmeri ja Kattegat.

Itämeren saarista suurimmat ovat Ruotsiin kuuluvat Gotlanti ja Öölanti, Saaremaa ja Hiidemaa Virossa, Saksaan kuuluvat Rügen ja Usedom sekä Suomen Ahvenanmanner. Tanskan salmet ja Kattegat huomioiden suurimpiin saariin kuuluvat myös Vendsyssel-Thy ja Fyn.

 

Itämeren nimet

Ruotsin kielessä Itämeren nimitys on Östersjön, tanskaksi se on Østersøen, hollannin kielellä Oostzee ja saksaksi Ostsee. Suomenkielinen Itämeri onkin käännöslaina ruotsista, vaikka Itämeri sijaitsee Suomen etelä- ja länsipuolella. Viroksi Itämeri on Läänemeri, mikä tarkoittaa juuri Länsimerta. Muissa Itämeren alueen kielissä sekä useissa muissa sen ulkopuolella puhutuissa kielissä Itämerestä käytetään kuvaavampaa nimitystä ”Baltian meri”, esimerkiksi englanniksi meri tunnetaan nimellä Baltic Sea ja ranskaksi Mer Baltique. Suomessa Itämeren nimityksestä on keskusteltu eduskunnassa asti muun muassa tällä vuosikymmenellä.

Itämeren biologia

Lajikirjo Itämeren alueella on niukka. Suomen lounaisrannikolla eläinlajeja on noin 60. Tanskan itäpuolella lajeja on noin 150 ja Pohjanmeressä noin 1 500. Itämeren veden suolaisuus on ongelmallinen monelle lajille, koska se on liian suolaista makeanveden lajeille, mutta ei riittävän suolaista valtamerieläimille. Meren lajisto onkin sekoitus merellisiä ja suolattoman veden lajeja. Koska Itämeren suolaisuus muuttuu eri osissa merta, tietyt lajit selviytyvät vain tietyillä alueilla. Itämeri on geologisesti hyvin nuori alue, joten vain harva laji on ehtinyt sopeutumaan sille.

Itämerellä on tyypillinen murtovesien kalalajisto. Ainoa koko Itämeren alueella elämään sopeutunut merellinen kalalaji on silakka. Silakka on sillin alalaji, joka on pienempi kuin valtamerissä elävät sillit. Toinen sillin sukulainen kilohaili on myös yleinen kala Itämerellä. Gotlannin eteläpuolella kuteva turska levittäytyy veden ollessa suolaisimmillaan myös Suomenlahdelle ja Selkämerelle. Itämeressä ui myös pikku- ja isotuulenkaloja, kampeloita, piikki- ja punakampeloita, kivinilkkoja, rasvakaloja ja isosimppuja. Pohjoisosissa elää myös arktisempia lajeja, kuten härkäsimppu, elaska ja imukala. Itämeren joissa käy kutemassa myös vaelluskaloja, kuten lohia, meritaimenia, vaellussiikoja, vimpoja ja nahkiaisia. Myös monet makeanveden lajit pystyvät lisääntymään Itämeren vähäsuolaisissa osissa.