Jättiläishai

Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on ainot Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen. Se on valashain jälkeen maailman toiseksi suurin hailaji. Ulkonäöltään ne muistuttavat paljon valkohaita. Niiden levinneisyys on vielä aika suuri, vaikka se luokitellaankin uhanalaiseksi lajiksi. Sillä ei juurikaan ole vihollisia luonnossa, paitsi muut hait voivat syödä sen pieniä poikasia. Suuresta koostaan ja pelottavasta näöstään huolimatta, jättiläishait eivät ole vaarallisia ihmisille.

Jättiläishaita tavataan kaikilla valtamerillä boreaalisilla ja lauhkeilla alueilla. Se viihtyy yleensä matalanmeren vyöhykkeellä, mutta sen on todistettu uivan jopa 910 metrin syvyyteen. Suotuisin veden lämpötila sille on 8-14,5 celsiusastetta. Toisinaan se kuitenkin ui myös paljon lämpimämmille vesille. Se syö planktonia suodattamalla suussaan jopa 2000 kuutiometriä vettä tunnissa. Se ui plankton ryhmää kohti suu auki ja suodattaa ylimääräisen veden kiduksiensa läpi. Ne liikkuvat ruokansa perässä, eli niiden vuosittainen paikanvaihtelu riippuu paljon tarjolla olevasta planktonista. Joskus jättiläishaita on tavattu myös isossa ryhmässä, kulkien yhdessä planktonin perässä. Tähän ryhmään on voinut kuulua jopa 1400 haita.

Jättiläishai, kuten moni muukin valtameren kalalaji on aina kiinnostanut tutkijoita. Tällaisten kalalajien tutkiminen on hankalaa valtamerien valtavan pinta-alan ja syvyyden takia. Jättiläishai kantaa vieläkin salaisuuksia, mitä ei ole täysin pystytty selvittämään. Jättiläishain uhanalaisuus luokitus on kuitenkin ’vaarantunut laji’ ja näiden salaisuuksien selvittäminen voisi auttaa huomattavasti lajin säilymisen auttamisessa.

Jättiläishain ajateltiin aikaisemmin uivan syville vesille talvisin ja menneen siellä niin sanottuun talvihorrokseen. Tätä oli aina kovin vaikea tutkia, mutta vuonna 2009 tutkijat ottivat sen talvehtimisen tehtäväkseen ja alkoivat selvittää minne nämä suuret joukot jättiläishaita hävisivät aina tiettyyn vuodenaikaan. Tapahtui meinaan niin, että ne hävisivät kokonaan kaikista tutkista ja ei tiedetty tarkalleen mihin ne menivät piiloon veden lämpötilan laskiessa.

Niiden luultiin aina viihtyvän hieman leudoimmissa vesissä, mutta tässä tutkimuksessa selvisikin, että ne uivat pitkän matkan Karibian lämpimille vesille. Ne voisivat viettää siellä useamman kuukauden, kunnes niiden suosimat vedet taas lämpenivät sopivimmiksi. Tämä oli erittäin tärkeä ja mielenkiintoinen löydös. Vielä tänäkään päivänä ei ole kuitenkaan pystytty täysin ymmärtämään miksi jättiläishait kulkevat tämän tuhansien kilometrien matkan joka vuosi. Se ei voi johtua pelkästään lämpimimmistä vesistä.

Mysteerien hai

Jättiläinen hai

Sen lisääntymiseen liittyy myös paljon vastaamattomia kysymyksiä. Sen lisääntyminen on ovovivipaarista, mikä tarkoittaa sitä että se munii ja hautoo poikasensa sisällään. On kuitenkin mysteeri miten ja missä se saa poikasensa. Jättiläishain muuten hyödyttömät hampaat voivat olla apuna tässä poikasten saannissa tai sitten edellä mainittu lämpimimmille vesille suuntaaminen voi jotenkin liittyä sen lisääntymiseen.

Munien kehittyminen poikasiksi kestää vuoden, ehkä jopa kaksi tai kolme vuotta. Poikasten tarkkaa lukumäärää tai edes arvioita siitä ei ole kuitenkaan koskaan pystytty tekemään. Naarasjättiläishailla myös vain toinen munasarja on toimiva ja on mysteeri miksi näin on. Täysikasvuisuus saavutetaan 6-13 vuoden iässä, jolloin hai on 4,5-6 metriä pituudeltaan. Lisääntymisen arvellaan tapahtuvan joka toisesta neljänteen vuoteen.

Jättiläishailla ei ole luonnossa juurikaan vihollisia, paitsi ihminen. Jotkin muut hailajit voivat syödä sen pienempiä poikasia, mutta täysikasvuisena se saa liikkua hyvin vapaasti. Etenkin Uudessa-Seelannissa sitä metsästettiin aikoinaan hyvinkin paljon, mikä myös johti sen kantojen massiiviseen pienenemiseen. Se on kuitenkin ihmiselle harmiton ja se voi uida hyvinkin lähelle ihmisiä ja rantoja. Jättiläishai on vaikuttavan näköinen ja kokoinen ilmestys. Sitä tavataankin suhteellisen usein ja sukeltaminen on suosittua sen elinalueilla. Se tykkää kierrellä laivoja ja pienempiä veneitä, sekä se voi tulla hyvin lähelle sukeltavia ihmisiä. Toivottavasti opimme lisää tästä mielenkiintoisesta lajista, jotta voimme turvata sen olemassaolon myös tulevaisuudessa.