Tyynimeri

Tyynimeri, joka tunnettiin aiemmin nimillä Tyyni valtameri ja Iso valtameri, on maailman suurin merialue, joka sijaitsee Amerikan ja Aasian mantereiden välissä. Löytöretkeilijä Fernão de Magalhães nimesi meren latinankielisellä nimellä Mare Pacificum. Tyynenmeren ja Oseanian poikki kulkee kansainvälinen päivämääräraja.

Tyynimeri peittää yhden kolmasosan koko maapallon pinta-alasta. Tyynenmeren pinta-ala on 165 250 000 neliökilometriä. Pituutta Tyynellämerellä on pohjois-eteläsuunnassa noin 15 500 kilometriä ja leveyttä leveimmillään 19 300 kilometriä.

Ihmisten historiaa Tyynellämerellä

Ihmiset asuttivat Tyynenmeren saaria aluksi Kaakkois-Aasian mantereelta ja saaristosta saavuttaen ensin Melanesian, jonka jälkeen asutusta levitettiin yhä ulommas pitkien merimatkojen päähän Mikronesiaan ja idässä Polynesiaan. Ensimmäinen muuttoaalto alkoi 3000–4000 vuotta sitten. Noin tuhat vuotta sitten maorit saavuttivat vihdoin Uuden-Seelannin.

Espanjalaiset ja portugalilaiset löytöretkeilijät saavuttivat Tyynenmeren 1500-luvun alkupuolella. Espanjalainen Vasco Núñez de Balboa purjehti vuonna 1513 San Blasiin ja siitä länteen. Hän ylitti Panaman kannaksen ja näki ensimmäisenä eurooppalaisena Tyynenmeren Amerikasta. Hän julisti meren kuuluvan Espanjan kuninkaalle ja kuningattarelle. Portugalilainen merenkulkija ja löytöretkeilijä Fernão de Magalhães johti vuosina 1519–1521 espanjalaista retkikuntaa. Retkikunta oli matkalla Maustesaarille, jotka heidän tarkoituksenaan oli vaatia Espanjalle. Magalhães löysi Etelä-Amerikan eteläkärjen kautta meritien Tyynellemerelle ollen ensimmäinen Aasiaan Tyynenmeren kautta purjehtinut. Hän kuoli Filippiineillä, mutta osa hänen miehistöstään palasi yhdellä laivalla Espanjaan Intian valtameren kautta vuonna 1522. Retkikunta oli näin ollen purjehtinut ensimmäisinä ihmisinä koko maapallon ympäri.

1500-luvulta lähtien löytöretkeilijät ja kauppalaivat purjehtivat Tyynenmeren kautta. 1500-luvulla pääroolissa olivat espanjalaiset, 1600-luvulla taas hollantilaiset, jotka hallitsivat kauppaa purjehtien eteläisen Afrikan ympäri. 1700-luvulla muun muassa venäläiset, ranskalaiset ja brittiläiset löytöretkeilijät tutkivat Tyynenmeren saaria. 1800-luku on Oseanian miehityksen ja suurten tutkimusmatkojen aikaan. Oseanian miehittäjinä toimivat Ranska ja Iso-Britannia ja myöhemmässä vaiheessa myös Yhdysvallat. Japani otti 1900-luvun alussa haltuunsa suuren osan läntisestä Tyynestämerestä jatkaen valtaamista toisen maailmansodan aikana. Hallinta vaihtui sodan jälkeen Yhdysvalloille.

Oseania

Tyynellämerellä olevia saaristoja, Melanesiaa, Mikronesiaa ja Polynesiaa ja suurempia saaria, kuten Uusi-Guinea ja Uuden-Seelannin pääsaaret, kutsutaan nimellä Oseania. Oseaniaan kuuluu yli 10 000 saarta ja koko sen kattaman alueen pinta-ala on 9 000 458 neliökilometriä. Asukkaita Oseanian alueella on arvioiden mukaan noin 36 miljoonaa.

Oseania kuuluu subtrooppiseen vyöhykkeeseen Australian keski- ja länsiosia lukuun ottamatta. Oseania on yks kahdeksasta ekologisesti tärkeästä alueesta maailmassa, joilla on omat ekosysteeminsä kasvien, eläinten ja ilmaston osalta, ja jotka ovat tärkeitä myös maan luonnontasapainon kannalta.

Oseanian alueen merieläimistö on erittäin laaja ja rikas. Alueen koralliriutat ovat biodiversiteetiltään eräitä maailman monipuolisimmista, ja niillä elää hyvin laajamuotoinen lajisto erilaisia kaloja ja muita lajeja. Alueen vesissä elää myös monia eri delfiinilajeja sekä myös uhanalaisia kilpikonnia, kuten karetti-, liemi- ja merinahkakilpikonnia. Alueella oli ennen 1700-luvulla alkanutta valaanpyyntiä myös runsas valaskanta, jonka toipumista valaanpyynti yhä hidastaa.

Luonto Tyynenmeren saarilla on samantyyppistä, tuliperäisillä saarilla kasvi- ja eläinlajisto on rikkaampaa, mutta pienemmät koralliatollit saattavat olla autioita. Useimmat lajit ovat levinneet alueelle meren yli lännestä, joten läntiset saaret ovat lajistoltaan rikkaampia kuin idemmässä.

Geologia

Tyynenmeren ympärillä kiertää vyöhyke, jolla tapahtuvat mannerlaattojen liikkumiset aiheuttavat valtaosan maapallolla tapahtuvista maanjäristyksistä ja tulivuorenpurkauksista. Tyynenmeren alueella on myös maankuoressa olevia aukkoja, niin sanottuja kuumia pisteitä, joiden vulkaaninen toiminta on synnyttänyt Tyynellemerelle monia saariketjuja, kuten Seurasaaret, Cookinsaaret ja Havaijin. Tyynenmeren mannerlaatan liikkuminen kuumien pisteiden päällä niiden pysyessä paikoillaan on synnyttänyt tulivuorisaarten ketjun. Tulivuoren ovat taas vastaavasti ovat vaikuttaneet hyvin vahvasti polynesialaiseen kulttuuriin ja mytologiaan.