Välimeri

Välimeri on Atlantista itään leviävä sisämeri Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä. Atlanttiin Välimeri yhdistyy kapean Gibraltarinsalmen kautta, josta meri jatkuu pituussuunnassa aina Turkin rannikolla sijaitsevaan Iskenderuninlahteen noin 4 000 kilometrin matkan. Välimeren leveys on keskimäärin Kroatian rannikolta Libyan rannikolle noin 800 kilometriä. Pinta-alaa Välimerellä on noin 2 500 000 neliökilometriä. Syvimmillään Välimeri on yli viiden kilometrin syvyinen.

Välimeren rannoilla on kehittynyt useita merkittäviä kulttuureja ja meri on ollut tärkeä kulkuväylä jo muinaisista ajoista lähtien. Välimeren luonnon monimuotoisuus on harvinaisen runsas. Runsaasti saaria ja saariryhmiä sisältävällä merialueella vallitsee välimerenilmasto pitkine, kuumine ja aurinkoisine kesineen sekä lauhoine, pilvisine, tuulisine ja sateisine talvineen.

Alueen maantiede

Välimeren ja Atlantin erottaa kapeimmasta kohtaa 13 kilometrin levyinen Gibraltarinsalmi. Välimeri yhdistyy myös Mustaanmereen Bosporinsalmen ja Marmaranmeren kautta sekä Suezin kanavan kautta Punaiseenmereen. Välimeren altaat ovat itäinen ja läntinen allas, joiden erottajana toisistaan toimii Sisiliansalmi ja Messinansalmi. Altaat voidaan jakaa vielä useampaan erilliseen mereen, joita ovat muun muassa Tyrrhenanmeri, Joonianmeri ja Egeanmeri, joka sijaitsee Kreikan ja Turkin välissä lukuisine saarineen. Välimeren syvin kohta on Joonianmeressä Peloponnesoksen niemimaan lounaispuolella sijaitseva Kalypson syvänne, jonka syvyys on 5 267 metriä.

Välimeren äärellä sijaitsevat rannikkovaltiot ovat Gibraltarinsalmesta alkaen myötäpäivään: Espanja, Ranska, Monaco, Italia, Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Albania, Kreikka, Turkki, Syyria, Libanon, Israel, Egypti, Libya, Tunisia, Algeria ja Marokko. Saarivaltioita Välimerellä ovat Malta ja Kypros. Lisäksi alueella on Ison-Britannian hallitsema Gilbraltar sekä Israelin ja Egyptin välissä oleva Gazan kaista ja Marokon ympäröimät Espanjan Ceuta ja Melilla.

Välimeren suurimmat yksittäiset saaret ovat Italian edustalla sijaitsevat Sisilia ja Sardinia. Siellä sijaitsee myös Välimeren neljänneksi suurin saari Korsika. Pinta-alaltaan alueen kolmanneksi suurin saari on Välimeren itäosassa sijaitseva Kypros. Esimerkiksi tunnetut matkailusaaret Mallorca, Menorca ja Ibiza kuuluvat Baleaarien saariryhmään, joka on autonominen osa Espanjaa. Kreikan saariston suurimmat saaret ovat Kreeta, Euboia, Lesbos ja Ródos.

Välimeren luonto

Välimeressä arvioidaan elävän kaikkiaan yli 17 000 eliölajia. Harvinaisen runsas monimuotoisuus tekeekin Välimerestä yhden maailman luonnon monimuotoisuuskeskukseksi laskettavista alueista. Välimeren tyypillisimpiä elinympäristöjä ovat rantavyöhykkeellä sijaitsevat korallilevän kasvustot lasku- ja nousuvesivyöhykkeillä, meriheinäniityt sekä ruskolevien muodostamat metsät pysyvästi meren alla olevilla alueilla ja niiden alapuolella olevat koralliyhteiskunnat. Meriheinäniityt ovat Välimeren merkittävimpiä ekosysteemejä, ja niitä on useimmilla ranta-alueilla. Toiseksi laajin lajikirjo löytyy Välimeren koralliyhteiskunnista. Myös ruskolevämetsät ovat huomattavan monimuotoisia.

Välimeressä elää Fishbase-kalakannan listauksen mukaan 749 kalalajia. Valaita meressä elää vakituisesti kahdeksaa eri lajia, joiden lisäksi alueella esiintyy vierailijoina kahtatoista muuta valaslajia. Välimeressä elää kahta kilpikonnalajia, liemikilpikonnia sekä valekarettikilpikonnia ja lisäksi meressä vierailee myös uhanalaisia merinahkakilpikonnia. Välimeren ainoa hyljelaji on munkkihylje. Korallilajeja meressä elää noin 200 erilaista, jotka eivät kuitenkaan muodosta suuria koralliriuttoja. Erilaisia nilviäislajeja Välimeressä on yli kaksi tuhatta.

Välimeren merkitys historiassa

Välimeren rannikoilla on sijainnut useita merkittäviä kulttuurihistoriallisia alueita aina muinaisesta Egyptistä ja antiikin Kreikasta lähtien. Välimeri onkin ollut merkittävä reitti kauppatavaroiden, ihmisten ja kulttuurin leviämiselle ja koko länsimaisen sivistyksen kehittymiselle. Välimeren kauppaa ovat hallinneet jo vanhalla ajalla foinikialaiset kauppiaat ja myöhemmin kreikkalaiset.

Välimeren alue on ollut useiden suurten valtakuntien laajentumispyrkimysten kohde. Persia ja Karthago levittivät valtapiiriään alueella ja ajanlaskun alkuhetkille saavuttaessa Rooman valtakunta oli valloittanut kahden sadan vuoden kuluessa koko Välimeren rannikkoalueet, joita se hallitsi useiden satojen vuosien ajan. Välimeren tärkeä strateginen merkitys on näkynyt myös uudella ajalla, ja useat suurvallat ovat pyrkineet hallitsevaan asemaan alueella.