Vasarahai

Vasarahai, Sphyrna zygaena, on yksi maailman 500 hailajista. Vasarahaita taas on olemassa yhdeksän erilaista. Tämä tietoartikkeli kertoo vasarahaiksi kutsutusta hailajista, joka on vasarahaiden ryhmästä kaikkein yleisin. Se on samalla vasarahaiden ryhmästä toisiksi suurin laji. Se on muiden haiden lailla petokala, joka käyttää ainutlaatuisen muotoista päätään hyödykseen saalistaessaan. Vasarahai on yhdistetty maailmalla 21 ihmishyökkäykseen. Sitä pidetään mahdollisesti vaarallisena sukeltajille.Vasarahai on päänsä muodon vuoksi erittäin tunnistettava. Se eroaa muista vasarahaiden ryhmään kuuluvista hailajeista siten, että muiden vasarahaiden päässä on syvennykset, mutta tällä ei. Siksi sen nimi on englanniksi “smooth hammerhead”. Lajia esiintyy maailmalla kohtalaisen lauhkeissa vesissä. Erityisesti mannerjalustalla. Vasarahai sietää myös kylmiä vesiä. Vasarahaita on tavattu mm. Hawaijilla, Galapagoksella, Intiassa ja Etelä-Afrikassa. Laji ei viihdy trooppisissa vesissä. Kun ilmat lämpenevät, vasarahai matkaa kohti viileämpiä vesiä ja se palaa takaisin talven koittaessa.

Lajin kuvaus

Vasarahai kasvaa noin 4 metrin mittaiseksi ja täysikasvuinen vasarahai painaa 400 kiloa. Sen väritys on oliivinvihreä tai rusehtavan harmaa ja se on vatsan puolelta valkoinen. Vasarahain hampaat ovat kolmionmuotoiset ja sileäreunaiset. Niitä on ylhäällä 13-15 molemmin puolin ja alhaalla 12-14. Vasarahain selkäevä on pitkä ja sen pää on pyöreäkulmainen. Suurin koskaan tavattu vasarahai oli 5 metriä pitkä. Vasarahait syövät pääasiassa muita kaloja, kuten pieniä haita, delfiinejä ja rauskuja sekä omia lajitovereitaan. Vasarahait syövät myös raatoja. Vasarahain elinajan pituudesta ei ole tehty tarkkoja tutkimuksia, mutta tiedetään kuitenkin, että ne voivat elää ainakin 20-vuotiaaksi. Vasarahait voivat muodostaa parvia, toisin kuin muut hait. Tämän tarkoituksena on suojautua erilaisilta petoeläimiltä. Lajille on ominaista pysytellä enintään 20 metrin syvyydessä, mutta niitä on tavattu jopa 200 metrin syvyyksissä.

Lajin kuvaus

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määrittänyt, että vasarahai on lajina vähäisessä vaarassa. Lajia metsästetään niiden evien vuoksi ja 1,3 – 1,7 miljoonan evän on arvioitu kerättävän vuosittain sekä vasarahailta että kampavasarahailta. Evien lisäksi vasarahaita metsästetään sen maksaöljyn vuoksi. Öljyä käytetään vitamiineihin. Vasarahaita myös syödään joissain maissa, kuten Floridassa ja Karibialla. Toisinaan vasarahain lihaa ei haluta syödä ja sen onkin raportoitu aiheuttaneen jopa myrkytyksiä. Vasarahain nahkaa käytetään nahkatuotteisiin ja Aasiassa sen evistä tehdään keittoa ja siellä vasarahain evää pidetään kalleimpana keittoaineksena. Vasarahain metsästys on kiellettyä esimerkisi Filippiineillä.

Pään muoto

Vasarahain pään muodolle on mietitty selitystä kauan, mutta tutkijat ovat selvittäneet, että pään muoto auttaa haita näkemään ympärilleen. Sen silmät sijaitsevat pään ulokkeissa ja sen ansiosta sen näkökenttä on erittäin laaja. Hai näkee myös taakseen ja sen syvyysnäkö on erittäin tarkka. Pään erikoisen muodon ansiosta hai pystyy saalistamaan tehokkaammin ja näin sen ravinnonsaanti on varmempaa. Hain päässä olevat aistisolut auttavat saalistamisessa ja ne huomaavat nopeasti muiden merenelävien synnyttämät sähkökentät. Vasarahailla on kyky huomata jopa hiekan alle piiloutuneet rauskut.

Lisääntyminen

Vasarahai lisääntyminen

Vasarahain lisääntyminen poikkeaa monista muista eläinlajeista. Se lisääntyy normaalisti uroksen ja naaraan yhteistyöllä, mutta sen tiedetään pystyvän lisääntymään myös ilman urosta. Tällaista lisääntymistapaa kutsutaan parteogeneettiseksi. Muita parteogeneettisiä eläimiä ovat jotkut hämähäkit ja amatsonimollit. Vasarahai on lisääntymiskykyinen, kun se on saavuttanut 210-240 cm pituuden. Vasarahain poikaset saavat emon kohdussa ravinnon ruskuaispussista. Poikasia kannetaan 10-11 kuukauden ajan, jonka jälkeen vasarahai synnyttää eläviä poikasia. Vasarahain poikueessa on 20-40 reilun puolen metrin mittaista poikasta. Poikaset hoidetaan hiekkaisissa, matalissa vesissä, korkeintaan 10 metrin syyvydessä.