Meriruoka on erinomainen proteiinilähde

Meriruoka on erinomainen proteiinilähde

Ihmiset ovat käyttäneet meren antimia ruokaan jo muinaisajoista. Tänä päivänä meillä on monipuolisia keinoja saada meren antimia pöytäämme, ja vaikka useimmiten ostamme niitä kaupasta, jotkut suosivat sitä oikeaa ja alkuperäistä kalastusta. Kauppaankin ne meren antimet tulevat kuitenkin jonkun pyydystäminä, ja meidän maan valikoima jää selkeästi varjoon verrattuna erilaisten merivaltioiden tarjoamaan meriruoan monipuolisuuteen: Karibian meren saarivaltiot, Espanja, Etelä-Amerikan ja Aasian maat liittyvät aina meriruokakokemuksiin, kun sinne matkustaa. Mitä sieltä merivedestä oikeasti saa? Pienempää Ja Isompaa Kalaa Meillä Suomessa järvikalat ovat suuressa suosiossa. Merikaloista näemme tiskeillä aina Norjasta tuotua merilohta, jonka hinta on yleensä kirjolohen hintaa korkeampi, mutta makukin on monen kuluttajan mielestä parempi. Muitakin kaloja meiltä löytyy: kampela ja turska ovat myös sekä erittäin herkullisia että terveydelle hyödyllisiä kalalajeja. Erityisesti rasvainen...

Lue lisää ›

Yleiskatsaus merenkulkuun

Yleiskatsaus merenkulkuun

Mitä merenkulku on? Siihen kuuluu kymmeniä ammatteja ja satoja tuhansia erikoistermejä, siinä on olemassa eri aloja ja niiden ala-aloja, siellä pyörii iso raha ja suuret riskit. Mitä muuta? Merenkulun perussäännöt luotiin noin viisi tuhatta vuotta sitten eivätkä ne ole paljon muuttuneet sen jälkeen. Merenkulku on lisäksi monen alan tärkein kehitystekijä, joka mahdollistaa sekä kuljetukset että erilaiset tutkimukset. Juuri merellä tapahtuvien matkojen avulla saimme tietoa muista olemassa olevista mantereista ja maista; juuri merenkulku on mahdollistanut erilaiset tutkimukset sekä maantieteellisessä että poliittisessa ja kulttuurisessa merkityksessä. Mitä se merenkulku siis on? Mitä Ja Miksi? Ensimmäiset merenkulkijat olivat etsimässä uusia paikkoja, mutta hekin tarvitsivat tuon aikaista rahaa matkustaakseen ja löytääkseen ennen näkemättömiä maisemia ja kansoja. Kuuluisa portugalilainen Vasco da Gama ei ollut pelkästään tutkija...

Lue lisää ›

Kuljetuksia merireittejä pitkin

Kuljetuksia merireittejä pitkin

Mitä tiedämme siitä, kuinka tavarat toimitetaan meille, kun tilaamme jotain esimerkiksi Yhdysvalloista? Sen vaan, että tavara voi saapua joko lento- tai meriteitse ja siinä se. Merikuljetuksilla on kuitenkin olemassa omia reittejä, joista on hyvä tietää edes jotain vaikka yleissivistyksen kannalta. Tässä kirjoituksessa tutustumme muutamaan tärkeään merireittiin ja tulemme ymmärtämään, miten tietyt pienet paikat voivat olla erittäin merkityksellisiä merenkulun ja laivaliikenteen kannalta – ja sen kautta helpottavat logistiikan haasteita. Meriliikenne kuljettaa noin 80 prosenttia koko maailman kuormista ja juuri meriteitse tapahtuvilla kuljetuksilla on tärkein rooli koko maailman kaupankäynnissä. Panaman Kanava Panaman kanava yhdistää Tyynenmeren ja Atlantin valtameren. Sitä voi ajatella muutenkin: se on kahden Amerikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereiden jakoviiva – ja näin se onkin. Panaman kanava on 82 kilometriä pitkä,...

Lue lisää ›

Parempi olo meren rannalla

Parempi olo meren rannalla

Varmaan jokainen muistaa ne vanhat kaunokirjallisuudet opukset, joissa rakkauteen sairastunut ihminen kehotettiin lähteä meren rannalle. Myös keuhkotulehdusta sairastavat potilaat pyrittiin lähettämään lähemmäs merta muutamaksi viikoksi tai jopa kuukaudeksi, ja jokaisen lääkärin reseptikansiosta löytyi tämä valttikortti: rantaloma. Näin se oli niin kaunokirjallisuudessa kuin tosielämässäkin, ja tänäkin päivänä tulee välillä mietittyä: olisiko nyt se oikea hetki lähteä meren rannalle? Kun sinne loppujen lopuksi saavutaan, ja tarkoitankin nyt hieman lämpimämpää rantaa kuin helsinkiläistä Itämeren rantaviivaa, hengittäminenkin tuntuu erilaiselta puhumattakaan aina hienoista maisemista. Merta voi tuijottaa vaikka ikuisuuden – yhtä lailla kuin tulta tai työtä tekevää ihmistä. Lomalta paluun jälkeen oma energiakenttä tuntuu täysin uudelta ja voimia riittää joka projektiin. Mitä tämä ihmeellinen vaikutus siis on? Meri-Ilman Koostumus Ja Sen Vaikutukset Itse suhtauduin asiaan...

Lue lisää ›

Nykyajan merirosvous osa 3

Nykyajan merirosvous osa 3

Sitä varten, että osataan suojautua merirosvoilta, täytyy ymmärtää niiden ajatusmaailma. Merirosvoryhmällä on yleensä olemassa niin sanottu emoalus, joka kelluu merellä ja jossa on koko ajan signaalia odottavia merirosvoja. Emoaluksella on aina useampi pieni alus, jolla on moottori ja isot nousutikkaat laivan kaappausta varten. Merirosvot saavat signaaleja huonosti suojatusta kauppa-aluksesta tai valitsevat aluksen erilaisten digitaalisten paikannusjärjestelmien avulla. Pääasiallinen aseistus hoidetaan konekivääreillä, puukoilla ja joskus jopa singoilla. Signaalin jälkeen hypätään pienempiin ja nopeakulkuisiin veneisiin ja hyökätään. Välillä merirosvot käyttävät ovelampia hyökkäyskeinoja. Yksi niistä on kahden kalastusveneen temppu: kaksi tavallista kalastajaveneeltä näyttävää alusta kelluvat rauhallisesti meren pinnalla ja kohdelaiva kulkee niiden välistä. Yllätykseksi käy se, että nämä kalastajaveneet on yhdistetty toisiinsa vaijerilla, ja kun iso laiva kulkee niiden välistä, se nappaa nämä veneet...

Lue lisää ›

Nykyajan merirosvous osa 2

Nykyajan merirosvous osa 2

Kuten edellisessä kirjoituksessa todettiin, merirosvous on läsnä myös nykymaailmassamme ja joissakin paikoissa se on ehtinyt muodostua jo melkein ratkaisemattomaksi haasteeksi. Tänä päivänä erityisen vaarallisina alueina pidetään Guinean- ja Adeninlahtea, Malakan lahtea sekä Etelä-Kiinan merta. Siellä merirosvoustoiminnan mahdollistaa useampi tekijä: poliittinen epästabiilius näiden vesistöjen rannikoilla olevissa valtioissa, lukuisat merirosvoystävälliset rantapalvelut ja suojapaikat sekä runsas laivaliikenne kyseisissä vesistöissä. Merirosvojen saamat saaliit ovat useimmiten melko suuria, mikä sallii merirosvouden kehittymisen ja nopeiden alusten sekä aseiden ja digitaalisten laitteiden hankinnan. Taistelu Merirosvoutta Vastaan On Haasteellista Merirosvousongelmaan on yritetty puuttua jo useita vuosia. Aikaisemmin, kun maiden välinen kommunikaatio oli huonompaa eikä ihmisen elämä maksanut penniäkään, merirosvoutta saatettiin jopa kannattaa: esimerkiksi Englannin, Ranskan ja Espanjan kuninkaat jakoivat kaapparikirjeitä useille merirosvoryhmille laillistaen näin niiden toimintaa. Tänä päivänä...

Lue lisää ›