Jättiläiskalmarit

Jättiläiskalmarit

Maailman merissä elää valtava määrä erilaisia eläimiä, jotka ovat mielenkiintoisia ja jännittäviä tutkimuskohteita; löytyy valaita, kaloja, haita, simpukoita, ja myös kaikenlaisia kalmareita ja mustekaloja. Tällä kertaa tarkastelemme erästä kenties jopa myyttistä lajia, jättiläiskalmaria. Mitä ne ovat, missä ne elävät, ja mikä tekee niistä niin kiehtovia? Lähdetään katsomaan jättiläiskalmarin salaisuuksia. Tuntomerkit ja levinneisyys Jättiläiskalmarit ovat itse asiassa mustekaloja, ja omassa suvussaan ilmeisesti ainoa laji. Ne ovat toiseksi suurikokoisimpia selkärangattomia, ja ainoastaan kolossikalmarit ovat suurempia. Jättiläiskalmarin ruumis koostuu päästä, vaipasta ja yhteensä kymmenestä lonkerosta. Lonkeroista kaksi on pyyntilonkeroita, jotka ovat muita paljon pidempiä, jopa 10 metriä pitkiä. Pyyntilonkeroissa on sisäpinnalla neljässä rivissä imukuppeja, kun tavallisissa lonkeroissa niitä on kahdessa rivissä. Vaipan, pään ja pyyntilonkeroiden yhteispituus jättiläiskalmarinaaraalla voi olla jopa 13 metriä ja...

Lue lisää ›

Luonnon merellinen maisemaleikki osa 2

Luonnon merellinen maisemaleikki osa 2

Edellisessä postauksessa kerroimme raidallisista jäävuorista, kylmiin merenpintoihin syntyvistä pakkaskukista ja tappavista kuolemansormina tunnetuista suolaisista jääpuikoista eli brinicleistä. Tässä tulee vielä vähän ihmeellisiä luonnon tekemiä ilmiöitä, ja ainakin yksi niistä on sellainen, jonka jokainen voi nähdä vaikka lomamatkallaan. Jatketaan! Itä- Ja Pohjanmeren Kohtaamispaikka Tuntuisi siltä, että meri on kaikkialla samanlaista. Hyvin lähellä Suomea on kuitenkin olemassa sellainen paikka, josta voidaan selvästi nähdä, että saman vesistön eli maailman valtamerien vedet voivat kuitenkin olla hyvinkin erilaisia. Yllättäen, Itämeren ja Pohjanmeren kohtaamispaikassa niiden vedet eivät sekoitu keskenään ja niiden välissä on olemassa selkeä väreillä vedetty raja, josta voi päättää, missä mikäkin peri päättyy. Tästä ilmiöstä kiistellään tänäkin päivänä ja syitä on esitetty monenlaisia: merivesien erilaisista tiheyksistä ja erilaisista suolaisuuksista erilaisiin virtauksiin ja meren sisällä...

Lue lisää ›

Luonnon merellinen maisemaleikki osa 1

Luonnon merellinen maisemaleikki

Niin kuin meidän maaelämässä tapahtuu erilaisia ilmiöitä, joita voimme seurata luonnosta, tapahtuu niitä merelläkin. Kun siellä vietetään tarpeeksi pitkä aika, meren tarjoamista maisemista voi tulla häikäistyksi: välillä ne vaan ovat niin upeaa nähtävää. Kerromme tässä muutamasta mielenkiintoisesta merellä tapahtuvasta ilmiöstä, joita nähdään harvemmin, mutta jotka ovat ehdottomasti näkemisen arvoisia. Raidalliset Jäävuoret Riippuen siitä, mistä valtamerestä on kyse ja missä päin maapalloa sen vedet virtaavat, muuttuu meren ilme. Raidallisia jäävuoria esiintyy Pohjoisessa Jäämeressä ja niitä muodostuu silloin, kun Jäämeren vaaleansiniset ja läpikuultavat jäät yhdistyvät toisiinsa. Ensin vesi sulaa ja sitten se taas jäätyy, ja sen prosessin aikana jäähän tarttuu erilaisia hiukkasia – pientä likaa ja niin edelleen. Seurauksena voidaan nähdä raidallisia jäävuoria, joiden raidat ovat eri värisiä ja eri levyisiä. Jäävuori...

Lue lisää ›

Ei se aina sinistä tai vihreää ole

Ei se aina sinistä tai vihreää ole

Mikä on meren väri? Jokainen lapsi vastaa siihen viiveettä: sininen! Kokeneemmat matkustajat antavat todennäköisesti vastauksena vihreää, kellertävää, valkoista auringon säteissä, harmaata Helsingissä ja mustaa yöllä. Meri on kuitenkin tätäkin värikokoelmaa monimuotoisempi ja mielenkiintoisempi, ja niin kuin kuukin voi olla välillä punainen kuunpimennyksen aikana, merellä on olemassa ainoastaan merelle ominaisia ilmiöitä. Red Tide, Tai Punainen Vuorovesi Ylhäältä katsottuna tämä ilmiö on suorastaan kauhean näköinen. Meri näyttää silloin sellaiselta, että se olisi täynnä verta. Itse asiassa, punainen vuorovesi ei ole aina välttämättä punaista eikä vuorovettä, mutta nimitys on kyllä kaunis. Tätä ilmiötä nähdään silloin tällöin Floridassa, Kanadan ja Yhdysvaltojen sekä Australian rannikoilla, ja syynä punaiselle vuorovedelle toimii veden kukkiminen. Kun merivedessä alkaa jostain syystä nopea ja voimakas kasviplanktonin erikoislajien lisääntyminen, veden väri...

Lue lisää ›

Sukeltajan riskejä osa 2

Sukeltajan riskejä osa 2

Melkein jokainen ihminen, kun hän näkee meren ensimmäistä kertaa ja yleensä myös sen jälkeenkin, haluaa tuoda kotiin joitakin matkamuistoja. Yleisimpiä ovat kauniit simpukat, kuivuneet meritähdet tai pienet ravut. On ihan luonnollista, että pyrimme kaiken kauniin katseluun, mutta välillä jäin ihmettelemään keskelle rantaa ihmisissä heräävää keräilyhimoa: minkä takia meidän pitäisi viedä kotiin luonnossa esiintyviä kauneuksia ja sitä ennen tappaa ne? Luonto tekee hommansa, ja joskus tällaisen keräilyhimon seuraukset ovat ikäviä. Ennen kuin lähdetään harrastamaan kaiken mereen liittyvän luonnon keräilyä, olisi hyvä selvittää, mikä on luontoystävällistä ja turvallista ja mikä ei. Sen lisäksi kannattaa opetella merielämän perusperiaatteet ja oppia tunnistamaan vaarapaikat. Meriruokaa Kohtuulla Ja Vastuulla Valtameri on hyvin antelias lukuisilla herkuillaan, tosin meriruokakin pitää sisällään tiettyjä haasteita ja riskejä. Merelle lähtiessä kaikki...

Lue lisää ›

Sukeltajan riskejä osa 1

Sukeltajan riskejä

Edellisessä postauksessa puhuimme haiden hyökkäyksistä ja mureenoista, mutta näihin meren asukkaisiin sukeltajan tai snorklaajan riskit eivät valitettavasti rajoitu. Meressäkin voi tulla myrkytetyksi syömättä mitään ja koskematta mihinkään, jos sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan ja oma käyttäytyminen luonnon vedenalaisessa maailmassa on kyseenalaista. Vaarat kannattaa kuitenkin osata tunnistaa ja pitää ne mielessä, jos lähdetään seikkailumatkalle eikä perinteiselle rantalomalle viettämään aikaa meren rannalle rakennetussa uima-altaassa. Myrkkyjä Ja Niiden Kantajia Joskus meren pohjassa tai merivedessä asuvat eläimet tai kalat voivat tehdä ihmiselle pieniä haavoja, joiden mekaaninen merkitys on lähes olematonta. Isompi riski on myrkytys, ja varsinkin lämpimissä merissä se kannattaa pitää mielessä. Keihäsrauskut ovat yksi esimerkki myrkyllisistä meriolioista: ne ovat litteitä kaloja ja suosivat erilaisten laguunien sekä vähän suolaisten jokisuiden pohjia ja yleensä...

Lue lisää ›

Kömpelöitä ja söpöjä merilintuja

Kömpelöitä ja söpöjä merilintuja

Merilinnuista puheen ollen, mieleen tulee erilaisia lokkeja ja pelikaaneja. Harvemmin puhumme pingviineistä merilintuina, vaikka ne ovat nimenomaan merilintuja. Yllätyin, kun sain ymmärtää, että monen ihmisen mielestä pingviinejä voi nähdä kaikkialla missä on merta ja jäätä – jopa pohjoisnavalla, mutta asiahan ei ole näin vaan pingviinejä asustelee vain maapallon eteläpuoliskolla. Koominen Ulkonäkö Ja Hyvä Uimataito Pingviini on sikäli mielenkiintoinen lintu, että ne eivät lennä vaan uivat. Mikä luonnon ihme: merilintu, jolla on siivet, ei osaa lentää, vaan se on sellainen merilintu, jolla ei ole eviä ja se osaa uida. Pingviinin ulkonäkö on myös aika kömpelö lajista riippumatta: kaikki pingviinit seisovat suorassa litteillä räpylöillään ja välillä muistuttavat sotilasrivejä, kun kokoontuvat yhteen. Pingviinien kävelytapa on myös hauska, sillä niiden jalat tai oikeammin sanottuna...

Lue lisää ›

Merikilpikonnien kaunis elämä

Merikilpikonnien kaunis elämä

Merikilpikonnat eivät pitkään asustele samoissa maisemissa. Joka kausi merikilpikonnien naaraat vaihtavat elinpaikkaa ennen kuin nousevat rannalle munimaan. Välillä ne tekevät tuhansia kilometrejä pitkiä matkoja päästäkseen vain niiden tiedossa oleviin paikkoihin, mutta miksi ne eivät yritä löytää turvallista ja sopivaa paikkaa muualta ja suhteellisen läheltä? Kotimaan Tunne Tai kotivesien tunne, kuka miten tykkää sanoa. Yllättäen selvisi, että merikilpikonnien tekemät matkat eivät olekaan turhia ja niillä on aina tarkoitus. Kyse on siitä, että merikilpikonnat munivat vain niissä paikoissa, joissa ovat aikoja sitten itse nähneet maailman ensimmäisen kerran. Aikamoinen kotimaan tunne, vai mitä? Esimerkiksi Brasilian rantojen läheisyydessä asustelevat merikilpikonnat lähtevät munimaan aina keskelle Atlanttia Ascension-nimisen saaren rannoille, minne on matkaa reippaat 2200 kilometriä Atlantin valtameren vesiä pitkin. Biologit eivät ole tähän päivään saakka...

Lue lisää ›

Maailman ympäri uusia reittejä pitkin osa 3

Maailman ympäri uusia reittejä pitkin osa 3

Tässä kirjoituksessa tulee täydentävää tietoa edellisiin merireittikertomuksiin, joita on ollut edellisessä postauksessa. Ja niin: merireitin valinta on tärkeä vaihe merimatkan suunnittelussa vielä siitäkin syystä, että reitin vaihtaminen ei onnistukaan niin helposti kuin maantiellä, kun yhtäkkiä päätetään mennä täysin toiseen suuntaan ja muiden maiden kautta. Itämereltä Välimerelle Sisävesien Kautta Miltä tällainen ehdotus kuulostaa? Ja sinnehän nimittäin voi oikeasti päästä viettämättä hetkeäkään Atlantin valtameren vesissä. Reitti alkaa tutulla tavalla Itämerellä, mutta nyt emme suuntaakaan Pohjanmerelle päin vaan otamme itäsuunnan Pietariin. Tämän kauniin kaupungin kautta pääsemme Nevajokea pitkin Laatokkaan ihailemaan karjalaisia maisemia, mistä jatkamme Äänisjärvelle ja sieltä  Venäjän pikkujokia pitkin ensin Mustallemerelle ja sen kautta Välimerelle. Tällainen reitti sopii vain pienille aluksille, mutta sen maisemien monipuolisuus korvaa pienen veneen tuomat haasteet kokonaan –...

Lue lisää ›

Maailman ympäri uusia reittejä pitkin osa 2

Maailman ympäri uusia reittejä pitkin osa 2

Edellisessä kirjoituksessa oli puhetta siitä, minkä takia voitaisiin lähteä maailmanympärysmatkalle merireittejä pitkin. Jokaisella on siihen omia syitään ja omia tavoitteita ja haluja, tosin meri on kaikille yhteinen ja se antaa loputtomia mahdollisuuksia erilaisten reittien tekemiselle. Sopivan merireitin valinta onkin yksi maailmanympärysmatkan suunnittelun haasteista, ja tässä sekä seuraavassa kirjoituksessa tulee vähän tietoa suosituimmista ja mielenkiintoisista reiteistä. Länteen Kahden Amerikan Välistä Aloitetaan helpoimmasta aloittelijoiden suosikkireitistä. Se kulkee idästä länteen, mikä helpottaa tehtävää, sillä siellä tullaan saamaan tarpeeksi myötätuulta. Reitin alkupisteenä toimii Helsinki tai mikä tahansa muu Suomen satama, ja ennen kuin päästään Pohjanmerelle saakka, voidaan kiertää Etelä-Ruotsin ja Etelä-Norjan rannikkomaisemia. Sen jälkeen pieni tai isompi pysähdys Pohjois-Skotlannissa voisi olla hyvä, jos tästä paikasta ollaan unelmoitu pitkään, ja seuraavaksi päästään Islannin sekä Grönlannin...

Lue lisää ›