Category: Meri

Purjeveneiden maailma houkuttelee matkailun ja meren faneja vuosittain erilaisiin seikkailuihin. Purjehtimiseen kuuluukin paljon salaperäistä, se vaatii rohkeutta ja tiettyjä taitoja eikä purjehdus anna kaikkia virheitä anteeksi autolla tapahtuvaan matkailuun verrattuna. Edellisen sadan vuoden aikana maailmanympärysmatkoja ollaan kuitenkin tehty purjeveneillä hyvinkin paljon, ja niiden suosio on yhä kasvamassa: aikaisemmin ihmisillä ei ollut käytössä yhtä tehokkaita, toimivia ja älykkäitä navigointi- ja yhteydenpitolaitteita, ja koko maailman porukka oli vähemmän kansainvälinen kuin tänään. Nykyaikana merireittejä pitkin kulkeminen on helpottunut kehittyneiden teknologioiden ansiosta, ja yhä useampi rohkea matkailija alkaa miettiä: mitä jos tällä kertaa lähtisin pitempään reissuun, mutta en käyttäisi maanteitä vaan merireittejä? Siinäkö olisi tarpeeksi haastetta ja vapautta? Analyysiä Ja Suunnittelua Kenenkään ei ole pakko olla erittäin kokenut merimies aloittaakseen oma matka purjeveneellä maapallon...

Lue lisää ›

Jos kaikki meritähden säteet nostetaan ylös ja käännetään niin, että niiden päätepisteet koskettavat kaikki toisiaan ja sidotaan sieltä kiinni sekä täytetään säteiden välit jollakin materiaalilla, siitä tulee pallo – tai merisiilin kaltainen rakenne. Niillä ei ole kuin kaksi aukkoa kuoressaan: toinen sijaitsee alapuolella ja toimii suuna. Suusta sojottaa kartio, joka koostuu noin kahdestakymmenestä sauvasta ja levystä ja jotka kaikki yhdessä muodostavat viisi pientä pyramidia. Jokainen pyramidi toimii iskuvasaran tapaan, joten merisiili pystyy murskaamaan veden pinnan alla olevia kallioita ja syödä niiden päällä olevaa merilevää. Toinen aukko merisiilin kuoressa on sen yläpinnassa. Tämän aukon kautta merisiilin elimistöstä poistuu sulautumattomia ruoka-aineita. Mitä muuta merisiilistä? Vai vieläkö haluat syntyä piikeillä varustettuna pyöreänä meressä elävänä otuksena? Merisiilin Jokapäiväisiä Haasteita Vaikka merisiilin rakenne muistuttaakin meritähden...

Lue lisää ›

Kun puhutaan pelätyimmistä eläimistä kautta maailman, on hai varmasti kärkisijoilla. Peter Benchleyn romaani Tappajahai ja sen pohjalta tehty, vuonna 1975 ilmestynyt elokuva, eivät varmasti ole ainakaan vähentäneet näitä pelkoja. Steven Spielbergin ohjaama elokuva oli varmasti tehosteineen todella vaikuttava ja kauhistuttava, mutta se oli myös tosiasioita vääristelevä. Mutta mikä oikein on totuus pelätyistä haikaloista ja niiden hyökkäyksistä ihmistä kohtaan? Katsotaanpa hieman mitä tietoa tästä on saatavissa. Valkohai ja muut hailajit Valkohai on suurikokoinen hailaji, joka voi kasvaa jopa 6 metrin pituuteen ja painaa 2 tonnia. Ei tosiaan mikään pikkusintti, vaan maailman kookkain petokala on siis kyseessä. Useimpien muiden hailajien tavoin valkohai tosiaan on lihansyöjä, mutta sen ravinto koostuu rauskuista, merikilpikonnista ja muista merenelävistä; se on merten ravintoketjun kiistattomalla huipulla, ja on...

Lue lisää ›

Ensimmäisen kerran myrkyllisten kalojen aiheuttamiin seurauksiin törmättiin vakavasti toisen maailmansodan aikana vuosina 1941-1945 Tyynenmeren rannikoilla. Yhdysvaltojen sotajoukkueet olivat kaukana säännöllisistä ruokatoimituksista ja yrittivät saada ravintoa metsästämällä, poimimalla paikallisia kasviksia ja tietysti kalastamalla. Heillä ei ollut tarvittavaa opastusta kalastukseen ja kalalajeihin eikä heidän käyttämiään ruokia valvottu kenenkään aloitteesta, mikä johti useisiin myrkytyksiin – välillä jopa useamman ihmisen sairastumiseen ja sitä seuraavaan kuolemaan. Välillä sattuu myrkytystapauksia tänäkin päivänä, kun syödään joitakin merestä nostettuja kalalajeja tai simpukoita tietämättä, mitä ne ovat. Noin viisikymmentä kalalajia kolmesta eri heimosta pystyy varastoimaan elimistöönsä myrkkyä nimeltään tetraodotoksiini, joka on vaarallisimpia myrkkyjä ihmisen elimistölle. Kuolemaan johtava annos on noin 8 mikrogrammaa yhdelle kilogrammalle ihmisen painosta eli hyvin vähäinen määrä riittää vakaviin seurauksiin. Näiden heimojen kalat asustelevat trooppisissa ja...

Lue lisää ›

Ihmiset ovat käyttäneet meren antimia ruokaan jo muinaisajoista. Tänä päivänä meillä on monipuolisia keinoja saada meren antimia pöytäämme, ja vaikka useimmiten ostamme niitä kaupasta, jotkut suosivat sitä oikeaa ja alkuperäistä kalastusta. Kauppaankin ne meren antimet tulevat kuitenkin jonkun pyydystäminä, ja meidän maan valikoima jää selkeästi varjoon verrattuna erilaisten merivaltioiden tarjoamaan meriruoan monipuolisuuteen: Karibian meren saarivaltiot, Espanja, Etelä-Amerikan ja Aasian maat liittyvät aina meriruokakokemuksiin, kun sinne matkustaa. Mitä sieltä merivedestä oikeasti saa? Pienempää Ja Isompaa Kalaa Meillä Suomessa järvikalat ovat suuressa suosiossa. Merikaloista näemme tiskeillä aina Norjasta tuotua merilohta, jonka hinta on yleensä kirjolohen hintaa korkeampi, mutta makukin on monen kuluttajan mielestä parempi. Muitakin kaloja meiltä löytyy: kampela ja turska ovat myös sekä erittäin herkullisia että terveydelle hyödyllisiä kalalajeja. Erityisesti rasvainen...

Lue lisää ›

Mitä merenkulku on? Siihen kuuluu kymmeniä ammatteja ja satoja tuhansia erikoistermejä, siinä on olemassa eri aloja ja niiden ala-aloja, siellä pyörii iso raha ja suuret riskit. Mitä muuta? Merenkulun perussäännöt luotiin noin viisi tuhatta vuotta sitten eivätkä ne ole paljon muuttuneet sen jälkeen. Merenkulku on lisäksi monen alan tärkein kehitystekijä, joka mahdollistaa sekä kuljetukset että erilaiset tutkimukset. Juuri merellä tapahtuvien matkojen avulla saimme tietoa muista olemassa olevista mantereista ja maista; juuri merenkulku on mahdollistanut erilaiset tutkimukset sekä maantieteellisessä että poliittisessa ja kulttuurisessa merkityksessä. Mitä se merenkulku siis on? Mitä Ja Miksi? Ensimmäiset merenkulkijat olivat etsimässä uusia paikkoja, mutta hekin tarvitsivat tuon aikaista rahaa matkustaakseen ja löytääkseen ennen näkemättömiä maisemia ja kansoja. Kuuluisa portugalilainen Vasco da Gama ei ollut pelkästään tutkija...

Lue lisää ›

Mitä tiedämme siitä, kuinka tavarat toimitetaan meille, kun tilaamme jotain esimerkiksi Yhdysvalloista? Sen vaan, että tavara voi saapua joko lento- tai meriteitse ja siinä se. Merikuljetuksilla on kuitenkin olemassa omia reittejä, joista on hyvä tietää edes jotain vaikka yleissivistyksen kannalta. Tässä kirjoituksessa tutustumme muutamaan tärkeään merireittiin ja tulemme ymmärtämään, miten tietyt pienet paikat voivat olla erittäin merkityksellisiä merenkulun ja laivaliikenteen kannalta – ja sen kautta helpottavat logistiikan haasteita. Meriliikenne kuljettaa noin 80 prosenttia koko maailman kuormista ja juuri meriteitse tapahtuvilla kuljetuksilla on tärkein rooli koko maailman kaupankäynnissä. Panaman Kanava Panaman kanava yhdistää Tyynenmeren ja Atlantin valtameren. Sitä voi ajatella muutenkin: se on kahden Amerikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereiden jakoviiva – ja näin se onkin. Panaman kanava on 82 kilometriä pitkä,...

Lue lisää ›

Varmaan jokainen muistaa ne vanhat kaunokirjallisuudet opukset, joissa rakkauteen sairastunut ihminen kehotettiin lähteä meren rannalle. Myös keuhkotulehdusta sairastavat potilaat pyrittiin lähettämään lähemmäs merta muutamaksi viikoksi tai jopa kuukaudeksi, ja jokaisen lääkärin reseptikansiosta löytyi tämä valttikortti: rantaloma. Näin se oli niin kaunokirjallisuudessa kuin tosielämässäkin, ja tänäkin päivänä tulee välillä mietittyä: olisiko nyt se oikea hetki lähteä meren rannalle? Kun sinne loppujen lopuksi saavutaan, ja tarkoitankin nyt hieman lämpimämpää rantaa kuin helsinkiläistä Itämeren rantaviivaa, hengittäminenkin tuntuu erilaiselta puhumattakaan aina hienoista maisemista. Merta voi tuijottaa vaikka ikuisuuden – yhtä lailla kuin tulta tai työtä tekevää ihmistä. Lomalta paluun jälkeen oma energiakenttä tuntuu täysin uudelta ja voimia riittää joka projektiin. Mitä tämä ihmeellinen vaikutus siis on? Meri-Ilman Koostumus Ja Sen Vaikutukset Itse suhtauduin asiaan...

Lue lisää ›

Sitä varten, että osataan suojautua merirosvoilta, täytyy ymmärtää niiden ajatusmaailma. Merirosvoryhmällä on yleensä olemassa niin sanottu emoalus, joka kelluu merellä ja jossa on koko ajan signaalia odottavia merirosvoja. Emoaluksella on aina useampi pieni alus, jolla on moottori ja isot nousutikkaat laivan kaappausta varten. Merirosvot saavat signaaleja huonosti suojatusta kauppa-aluksesta tai valitsevat aluksen erilaisten digitaalisten paikannusjärjestelmien avulla. Pääasiallinen aseistus hoidetaan konekivääreillä, puukoilla ja joskus jopa singoilla. Signaalin jälkeen hypätään pienempiin ja nopeakulkuisiin veneisiin ja hyökätään. Välillä merirosvot käyttävät ovelampia hyökkäyskeinoja. Yksi niistä on kahden kalastusveneen temppu: kaksi tavallista kalastajaveneeltä näyttävää alusta kelluvat rauhallisesti meren pinnalla ja kohdelaiva kulkee niiden välistä. Yllätykseksi käy se, että nämä kalastajaveneet on yhdistetty toisiinsa vaijerilla, ja kun iso laiva kulkee niiden välistä, se nappaa nämä veneet...

Lue lisää ›

Kuten edellisessä kirjoituksessa todettiin, merirosvous on läsnä myös nykymaailmassamme ja joissakin paikoissa se on ehtinyt muodostua jo melkein ratkaisemattomaksi haasteeksi. Tänä päivänä erityisen vaarallisina alueina pidetään Guinean- ja Adeninlahtea, Malakan lahtea sekä Etelä-Kiinan merta. Siellä merirosvoustoiminnan mahdollistaa useampi tekijä: poliittinen epästabiilius näiden vesistöjen rannikoilla olevissa valtioissa, lukuisat merirosvoystävälliset rantapalvelut ja suojapaikat sekä runsas laivaliikenne kyseisissä vesistöissä. Merirosvojen saamat saaliit ovat useimmiten melko suuria, mikä sallii merirosvouden kehittymisen ja nopeiden alusten sekä aseiden ja digitaalisten laitteiden hankinnan. Taistelu Merirosvoutta Vastaan On Haasteellista Merirosvousongelmaan on yritetty puuttua jo useita vuosia. Aikaisemmin, kun maiden välinen kommunikaatio oli huonompaa eikä ihmisen elämä maksanut penniäkään, merirosvoutta saatettiin jopa kannattaa: esimerkiksi Englannin, Ranskan ja Espanjan kuninkaat jakoivat kaapparikirjeitä useille merirosvoryhmille laillistaen näin niiden toimintaa. Tänä päivänä...

Lue lisää ›