Maailman ympäri uusia reittejä pitkin osa 2

Maailman ympäri uusia reittejä pitkin osa 2

Edellisessä kirjoituksessa oli puhetta siitä, minkä takia voitaisiin lähteä maailmanympärysmatkalle merireittejä pitkin. Jokaisella on siihen omia syitään ja omia tavoitteita ja haluja, tosin meri on kaikille yhteinen ja se antaa loputtomia mahdollisuuksia erilaisten reittien tekemiselle. Sopivan merireitin valinta onkin yksi maailmanympärysmatkan suunnittelun haasteista, ja tässä sekä seuraavassa kirjoituksessa tulee vähän tietoa suosituimmista ja mielenkiintoisista reiteistä.

Länteen Kahden Amerikan Välistä

Aloitetaan helpoimmasta aloittelijoiden suosikkireitistä. Se kulkee idästä länteen, mikä helpottaa tehtävää, sillä siellä tullaan saamaan tarpeeksi myötätuulta. Reitin alkupisteenä toimii Helsinki tai mikä tahansa muu Suomen satama, ja ennen kuin päästään Pohjanmerelle saakka, voidaan kiertää Etelä-Ruotsin ja Etelä-Norjan rannikkomaisemia. Sen jälkeen pieni tai isompi pysähdys Pohjois-Skotlannissa voisi olla hyvä, jos tästä paikasta ollaan unelmoitu pitkään, ja seuraavaksi päästään Islannin sekä Grönlannin rannoille ihailemaan pohjoisen luonnon maisemia. Grönlannissa voi rantautua vaikka kahdesti, sillä mitä todennäköisimmin näihin maisemiin ei tällaisen matkan jälkeen päästä enää koskaan. Grönlantia seuraa Kanada, Yhdysvallat ja Karibian meri, jonka lämpimät kelit ympäri vuoden voivat tuntua sopivalta tauolta Pohjois-Atlantin jälkeen. Karibian merestä puheen ollen, suosin siellä ranskalaista Martinique-saarta: sen pääkaupungin satama on hyvin matkustajaystävällinen ja muuten saarella vallitsee rento, mutta silti eurooppalainen tunnelma. Paras aika lähteä tällaiseen reissuun on alkukevät, jos aikaa on riittävästi, sillä seuraava matkan iso osio nimeltään Tyynimeri on hyvä matkustaa läpi helmikuussa.

Atlantin valtamereltä Tyynellemerelle päästään turvallisinta merireittiä pitkin: Panaman kanavan kautta. Sen jälkeen, kun on siirrytty kahden Amerikan välistä toiseen valtamereen, voidaan tehdä pysähdys esimerkiksi Chilessä sen pienessä ja turistiystävällisessä kaupungissa nimeltään San Antonio, ja jatkaa matkaa Australiaan päin. Tällaisen matkan varrella voi kokea mitä ihmeellisempiä oivalluksia, kun jaksetaan rantautua pienemmillä saarilla ja tutustua paikalliseen kulttuuriin sekä luontoon – ollaanhan täysin toisenlaisessa ympäristössä! Australiasta paluu onnistuu Indonesian kautta, tosin Australian ja Intian välillä kulkevalla merireitillä pitää noudattaa erityistä varovaisuutta: laivaliikenne on täällä hyvin vilkasta ja välillä tapahtuu jopa hyökkäyksiä. Intiasta suunnataan Punaiselle merelle, jonka kautta päästään Välimerelle ja siellä pyöritään Etelä-Euroopan tutuissa ja kotoisissa maisemissa. Gibraltarinsalmen kautta eli Euroopan ja Afrikan välistä takaisin Atlanttiin, sieltä Englannin kanaaliin ja ollaan melkein kotona!

Koukataan Etelän Kautta

Australian jälkeen tämä reitti on samanlainen kuin edellinenkin, mutta sitä ennen se on täysin erilainen. Vaikka se saattaa tuntua helpolta, se on yksi vaikeimpia merenkulkureittejä, ja kokeneet purjehtijat rinnastavat sitä vuori-ihmisten Everest-saavutuksiin. Kyse on siitä, että nyt ei lähdetäkään Grönlantiin eikä Kanadaan eikä valtamerivaihto tapahdu Panaman kanavan kautta vaan Kap Hornin seuduilla. Tämä reitti alkaa siitä, että mennään Englannin kanaalin kautta Marokkoon, pidetään pieni tauko Cabo Verden saaristolla ja suunnataan sieltä Brasilian rannikolla. Päiväntasaajan ylityksen jälkeen merellä nähdään valaita, delfiinejä ja pingviinejä pienillä saarilla sen mukaan kun siirrytään etelään päin. Kap Horn on vaikea paikka sekä tuuliltaan että rannikoltaan, ja siellä on hyvä taas pysähtyä hetkeksi hengähtämään, jos on onnistuttu kiertää se turvallisesti. Vaikka näissä karuissa maisemissa saattaa tuntua siltä, että matka on ollut liian vaikea, rohkeus palkitaan: paikallinen luonto on täysin erilaista meidän pohjoisluontoon verrattuna, ja itse suosittelisin viettämään siellä enemmänkin aikaa. Ainoa, mikä kannattaa muistaa, on ajan seuraaminen, sillä huonommassa tapauksessa jäädään odottamaan oman purjeveneen kanssa jään sulamista. Tämän jälkeen reitti jatkuu samanlaisena kuin edellinenkin – Australian, Indonesian ja Intian kautta Punaiselle merelle ja sieltä Eurooppaan.